Veimme
Jonnin eilen ekaa kertaa uimahalliin uimaan! Hauskaa oli kuten ilmeistä
voi päätellä. Vähän jännitti ensin miten selviydyn pukuhuoneen- ja
suihkunpuolla yksin pojan kanssa mutta hienosti kaikki sujui, itkukaan
ei tullut kertaakaan.
Uinnin päätteeksi kävimme myös vähän lämmittelemässä ja ihmettelemässä
uimahallin uusittua saunaa.Tästä taitaa tulla meidän perheen uusi
harrastus!
Tällä viikolla kävimme myös tutustumassa Jonnin tulevaan hoitopaikkaan. Töihin olen suunnitellut palaavani vasta tammikuun puolivälissä, mutta nämä hoitopaikka asiat tulivat jo nyt ajankohtaisiksi kun täytin kelan kodinhoitotukipapereita. Se sitten olikin aikamoista paperisotaa ja puhelinrumbaa kun samalla tilailin uutta verokorttia verotoimistosta.
Mutta siitä hoitopaikasta vielä. Kyseessä on pieni yksityinen päiväkoti jossa lapsia on kerrallaan n. 7-15 päivistä riippuen. Hoitajia on kolme ja välillä apuun rientää myös naapurin mummo :) Päiväkoti on iso vanha puutalo hieman syrjässä ja ihanan rauhallisella paikalla pellon ja metsän reunassa. Piha on täynnä kiipeilytelineitä, keinuja ja leluja ja meitä vastaan lönkytteli suuri, ystävällien benhardilainen :D Kyseisen hoitopaikan valinnalle oli monta syytä. Koska kyseessä on yksityinen päiväkoti saamme siihen kelan kodinhoitotuen ja koska Jonni tulee olemaan kuukaudessa vain n. 12 päivää hoidossa, maksettavaksi jäävät hoitomaksut eivät tule siten olemaan kovin suuret. Yksityisen päiväkodin kanssa hoitoajat ovat paljon joustavammat, mikä on tarpeellista meidän molempien työn vuoksi ja lisäksi paikka on Teemun työmatkan varrella joten hoitoonvientikin sujuu helposti.
Keskiviikkona poikkesimme Jonnin kanssa työpaikallani viemässä sen verokortin kesälomarahojen maksua varten ja samalla puhuttiin jo pomojen kanssa työhön paluustani. Viime yönä sitten näin jo kauhu-unia siitä miten en töihinpalattuani osannut enkä muistanut enää mitään . Näitä unia varmasti tulee olemaan vielä moneksi yöksi ennen kuin se ensimmäinen työpäivä taas koittaa ja homma alkaa luistaa vanhaan malliin :) .... toivottavasti :)
Jonni sitten taas on uimisen ja muun touhun lomassa on oppinut nousemaan itse ylös tukea vasten seisomaan. Tämä tapahtui ensimmäisen kerran isomummun luona samalla viikolla kun hän täytti 8kk. Kävelyäkin on harjoiteltu pikkumopon ja kävelytuen avustuksella. Kovasti myös höpötellään. Muutaman kerran on tullut sanat äitä ja ihi, mutta ihan varma en voi olla. Useimmiten kuitenkin toistellaan ihmetystä muistuttavaa oh-hoh hymähdystä! Ja pariviikkoa sitten toisteltiin huvittavaa häplä-häplä-häplä-fraasia :D
Kävelytuesta ja moposta innostui myös Jonnin kaveri Severi, joka mennä töpsötti kävelytuen kanssa jo aikamoista vauhtia. Siinä menossa Jonni ei vielä pysynyt mukana, mutta nautiskeli sen sijaan mopon kyydissä Severin antamasta vauhdista :)
Kommentit